Lakritsikuorrute

Tällä kertaa väritys puuväreillä, jotka eivät ehkä ole se paras päivisratkaisu, koska kun painaa lujaa saadakseen skannerissa hyvin näkyvää väriä, sivun toisella puolella oleva puuväri siirtyy vastakkaiseen sivuun ja tulee sotkua. Ja tosiaan skanneri ottaa ne hennoimmatkin sävyt, mutta myös annoksen harmaata ja sivun toiselta puolelta linearttia. En sitten jaksanut kumitella photarissa, joten vähän sotkuisen näköistä. Pitäis olla parempaa paperia….

Piirsin ton Goringon ihan väärin, shame!

West Side Story oli hieno musiikali, jossa osa sanomasta oli että nuorten pahoinvointi johtuu siitä että kukaan ei ota heistä vastuuta eikä välitä. Väliajalla kulturellit pukumiehet ja naiset päivittelivät teatterin lasiseinien toisella puolella tungeksivaa nuorten juhlijoiden laumaa: “tuohonko ne oikeasti kuseksivat?” Siihenpä juuri, jos ei ole bajamajoja tarjolla…Mutta ei ne kaikki niin huonosti käyttäytyneet:

Hyvä vaan että juotiin Kuningattaren terveydelle, ainakin attendaatti epäonnistui. Olisi pitänyt juoda myös saattueen terveydeksi, mutta sitten olisi ollut jo oma terveys vaarassa. Aateliset ja lapset ensin!

Mä laulan pelimiehen nörtimpää versiota.. Illan aikana kuultiin myös Dingon autiotalon englantiversio, Under my Umbrella ja muuta laatumusiikkia. Se ei haitannut biletystä:

Seuraavan sivun piirsivät Panu, Tuomas ja Anne. Värit keksin itse:

Bilemusaa saa ja pitää tanssia miten haluaa:

Meiän kävi sääliksi tota Annea tanssimaan hakenutta emogoottia, se oli ihan järkevän oloinen ja lähti pakit saatuaan poies. (Anne ei edes tajunnut mitä tapahtui…) Paikan DJ ei myöskään malttanut pitää näppejään erossa Volume Up napista, lopulta ei enää kuullut edes mitä vieressä istunut huusi. Vielä lisää yhteistaidetta by Mari ja Panu:

Matkalla takas impivaaraan oltiin kaikki tillin tallin, kuka enemmän, kuka vähemmän:

Impivaarassa syötiin kiinalaisesta mukaan otetut friteeratut kanapalat ja riisi ja stalkattiin kännimerkintöjä facebookista. Jee, oli erilainen ja oikein kiva vappu.

Matkan aikana Keijjo jakoi taktisille ryhmille kartat, joihin oli merkitty suuri suunnitelma…

Menin käymään yliopistolla katsomassa mitä nörteille kuuluu.

Yaman kertsin muuttolaatikoiden keskellä näkyi hyvin mitä käy, kun yksi elitistinen osakunta jumittaa 50 muun järjestön muuttamisen valittamalla tilojensa pienentymisestä oikeuteen.

Tokyokan oli kasvanut yhden huoneen kaupasta aika isoksi liikkeeksi. Okonomiyaki on hyvää!

Unet tulee. Bongatkaa ittenne.

Otaniemen Teekkarien Animeiltamien Kolmas Uusi Tokio järjesti taas jatkot, tällä kertaa wanhaan tyyliin. Yaman kertsillä tehtiin viikonloppuna lisää koulupukuja.

Asensin tähän mun läppäriin uudestaan linuxin ja piirsin kuvia siitä. (tää idea tietokoneen personoimisesta on kopsattu Skitsoneidolta) (Ubuntun logo piirretty väärin, failure!) Kone oli tosiaan käynyt hieman oudoksi ja toimi joka päivä eri tavalla ja unohteli asetuksia ja ohjelmia. Isällä oli uusi tyhjä kovalevy, joka sitten vaihdettiin vanhan tilalle.

Nyt on koneen aivot ohjelmoitu uudestaan ja toimii taas , jipjei!

Menin moikkaamaan mun vanhaa kaveria Joelia ja mun piti vaan käydä kattomassa sen uutta bassoa, mutta päädyttiin äänittämään metallia. Joel ei vaan meinannut saada siihen aikaan mieleistään sooloa ja otti nauhoituksen uudestaan ja uudestaan.

Sitten alkokin angstaaminen:

Ensi jaksossa: Epic battle: Kristianin tanssivat parapara-maid-zombiet vastaan separien jättiläisrobotti!

Axis powers hetalia fanittamiseni romahdutti Sallan uskon minuun, mutta usko palasi ja on kait vielä päällä. Ehkä se menee taas kun rupean piirtämään fanarttia.

Tämmönen siitä shakkilaudasta tuli. Isompi kuin A3 niin piti skannata osissa.

Ja tässä miun nappulat, jotka maastoutuvat lautaan niin hyvin että niitä on itsekin vaikea löytää. Litteissä nappuloissa on se kiva puoli, että jokainen voi tehdä omanlaiset, eikä ole väliä onko toinen musta ja toinen valkea.