Archive for the ‘kuvapäivis’ Category

Supertorstai !

perjantai, helmikuu 26th, 2010



27-29.1 Nurmossa opettamassa sarjakuvaa

sunnuntai, helmikuu 7th, 2010

Tätä keikkaa tarjottiin alunperin Mikko Jylhälle, mutta kun se opetti limingassa niin se kysyi multa kiinnostaisko mua. Oli jännä reissu eikä opettaminen ollut kovin kauheeta.

Vedin 45 improsarjiksia limingan tyyliin kaikille seiskaluokille. Osa oli aika levottomia ja osa kiinnostui jopa mun piirroksista.

Liminkaretki jatkuu

sunnuntai, helmikuu 7th, 2010

No ylläri. Tehtiin limingassa lettuja:

Image Hosted by ImageShack.us

Ja Joiku loi jotain kaunista.

Kiitos kun kaikki tulivat lettuilemaan ja höpöttämään. Oli tosi kivaa käydä luonanne :D

Joulu ja iloinen liminkaretki

sunnuntai, tammikuu 31st, 2010

Nayppa, Muhvu ja Anne tuli kylään :)

Joulu meni flunssailuksi.

Uuden kuvapäiviksen korkkaus. Jiihhaa!
Tässä on sekaisin tavallista ja vesiväripaperia.

Reissumme Liminkaan:

14 – 18.12 Siviilitäydennyskoulutus

sunnuntai, tammikuu 24th, 2010

Eli tämä on se juttu johon joutuu jos nohevasti käy armeijan mutta kertauskäskyn tullessa (tai jopa sitä ennen) hippeytyy ja vaihtaa sivariin. Tulee käsky viiden päivän seikkailuun jännien tyyppien kanssa. 55 euroa päivä käteen. Ilahduttaa ehkä työtöntä, mutta ei yrittäjää tai perheenisää. No tämmöstä siellä suunnilleen oli.

Meille oli järjestetty litterat, mutta kukaan ei ollut kertonut matkahuollolle että kuinka monta meitä tulee. Huone oli laivahytin kokoinen ja vetoisa. Ikkuna oli tiivistetty maalarinteipillä.


Meille pidettiin kulttuuriperinnön luentosarja tiivistettynä, eli tehtiin vain se kivoin juttu. Käytiin juomassa teetä ja syömässä piparia kivassa mökissä.

Yksi tyypeistä oli soitintaiteilija, jolla oli projekti rakentaa akustisia soittimia ja efektejä, joilla voitaisiin soittaa discomusaa täysin akustisesti.

Muutenkin porukka oli aika samanhenkistä ja useiden kanssa tuli hyvin juttuun. Mukana oli armeijaan väsähtäneitä ja pettyneitä, elämänkatsomustaan muuttaneita ja niitä joita ei vaan kertaus kiinnostanut. Myös niitä joiden oli aikanaan suvun tai perheen painostuksesta ollut pakko käydä armeija.


Loppupuolella alkoi hajottaa sen verran että en teeskennellyt edes kuuntelevani vaan luin luennolla kirjaa.

Koko jutun tiivisti mielestäni hyvin erään kouluttajan sanoma: “tämän kurssin tarkoitus on valmentaa teitä kriisinaikaisiin tehtäviinne. Kukaan ei vain tiedä mitä ne tehtävät ovat, joten tähän on koottu vähän sitä sun tätä.”

Onneksi sentään kouluttajilla tuntui olevan motivaatiota työhönsä. Kurssin lopussa muutama ihminen keräsi porukan joka aikoi käydä lukioissa ja ammattikouluissa kertomassa tasapuolisesti sekä siviilipalveluksesta että armeijasta. Toivottavasti idea kantaa hedelmää.

P.S. Mäkin olisin oikeesti aikoinani halunnut sivariin kirjastonhoitajaksi mutta en uskaltanut. (ja jos oisin tienny sillon jostain limingan sivaripaikasta niin uu <3)